Heip. Nyt kukaan ei ees lue tätä enää ku ollaan jo täällä mut oli silti pakko kirjottaa vielä jotain. Paluumatka Suomeen oli aika..raastava. Ensinnäkin lento Hongkongista Lontooseen oli ehkäpä elämämme kamalin kokemus. Aateltiin et nyt kuolema kolkuttaa ovella ku oli sellaset turbulenssit et se kone lenteli miten sattu ja posse vaan laattas siellä ja lentoemotki joutu vaan istuun paikallaan. Istuin ekat 2 tuntia ihan jäykkänä siinä penkissä enkä aatellu muuta ku et jos tästä hengissä selviin niin teen mitä vaan. Selvittiin siis kuitenkin hengissä joten Jumala on olemassa, uskokaa pois..

Lento Lontoosta Helsinkiin oli n.tunnin myöhässä ja oltiin ihan paiseessa siellä lentokoneessa. Oli hyvin vaikee yrittää pysyä paikallaan :D Ihmiset katto meitä ehkä hieman oudoksuen ku poukkoiltiin siellä penkeissä ja ku vihdoin Helsinkiin saavuttaessa turvavyö-kyltti sammu nii varmaan juostiin sieltä koneesta ensin suoraan vessaan ja sit venaan kamoja. Mun rinkka tietty tuli suunnilleen viimesenä mut sit päästiin vihdoin lähteen, käveltiin tullin läpi ja TADAAAA siellä oli kaikki meitä vastassa!! Ai vitsit se oli niin ihana fiilis! Ja Kutu se siellä vääntelehti kyyneleet silmissä<3 Olipa siis ihanaa tulla kotiin. Ilma oli tosin jäätävä mutta tunteet kävi kuumina niin se tasapainotti tilannetta :P Siinä vähän aikaa sit ihmeteltii ja pyörittiin ja selitettiin kaikkee sekavaa mutta lopulta päästiin lähtemään kotiin. Oli muuten aika kummallista mennä omaan huoneeseen ja muutenki koko kotiin. Aika nopeesti siihen kuitenki tottu ja nyt ku oon dataillu tässä koneella niin äitiki sano jo et ihan ku et ois missään ollukkaan :D Niinpä niin.

Nyt kun on muutama päivä tässä vierähtäny jo homecoming-bileitten ja makaroonilaatikon jälkeen niin alkaa taas oleen ikävä takas...:) Eniten sen takia että siellä oli suunnilleen aina jotain mielenkiintosta meneillään ja oli sitä sun tätä tekemistä, mut mitäs tässä tänään on tullu tehtyä, no heräsin 10 yli 1 ja oon istunu tässä siitä asti. Alkaa varmaan tuleen joku lievä maanisdepressiivisyys tätä menoo, on varmaan pakko saada nyt ittensä vaan liikkeelle. Onneks huomenna alkaa normaali arki kun tää pääsiäinen loppuu nii pitää alkaa kehitellä jotain aktiviteetteja. Toivottavasti nää meiän kaverit olis nyt myös seikkailuintosia ja keksittäis vaikka jotain kivoja reissuja ja kekkereitä tähän muuten tosi harmaan harmaaseen arkeen...(vink vink!) Mut eipä tässä nyt muuta sitten. Tehokaksikko on turvallisesti kotona ja odottaa jo seuraavaa reissua kohti uusia seikkailuja!! ;)